Osa 3 - Koin suurta pelkoa tulevaisuudesta 14-vuotiaana

Olin suuresti peloissani tulevaisuudesta

Olimme näet muuttaneet maaseudulle asumaan ja vanhempani eivät taloudellisista syistä johtuen laittaneet minua ja isosiskoani Pirkkoa oppikouluun, vaikka meidän opettajamme Lohjalla olivat sitä suositelleet. Oppikoulu oli siihen aikaan maksullinen.

Tulevaisuudennäkymäni vaikuttivat sen vuoksi erittäin synkiltä, sillä pelkällä kansalaiskoulupohjalla olisi mahdollisuus saada vain raskasta ja huonosti palkattua työtä.

Eräänä iltana vaivuin epätoivoon ja rukoilin hartaasti apua ylhäältä, koskien tulevaisuuttani, mahdollista koulutustani ja työtä ties missä(?)

Näin yöllä kauniin unen, jossa Vapahtajani tuli luokseni ja sulki minut syliinsä. Vaikka hän ei sanonut sanaakaan, niin sain rauhan ja luottamuksen siihen, että hän tulee auttamaan minua.

Apu tulikin seuraavalla tavalla

Isäni järjesti ja vei minut Oy Strömberg Ab:n Konepajakoulun sisäänpääsykokeisiin Helsingin Pitäjänmäelle kesällä 1964. Vaikka pyrkijöitä oli noin 400 ja taso erittäin korkea, sekä vain 30 otettiin, niin onnistuin sisäänpääsykokeissa ja pääsin sinne. 
Aiheesta lisää linkistä:

https://leif-norrgard.blogspot.com/2019/03/seitsemas-joki-luku-4.html